Etusivu Kysymykset: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Taulukko Johtopäätökset
Kyselyyn vastaajat ovat erityisen ympäristötietoisia ehdokkaita.
Pääosin vastaajat suhtautuivat varikkohankkeeseen jyrkän kriittisesti, mutta joukossa on myös niitä, jotka ovat kriittisiä vain joidenkin hankkeen riskien suhteen.
Merkittävällä osalla vastaajista oli hankkeesta vain pinnallista tietoa, joskin suuri osa oli tutustunut ainakin joihinkin hankkeen selvityksiin. Vain 14 vastaajaa ilmoitti tuntevansa varikkohankkeen kattavasti.
Varikon suhteen kriittisiä ehdokkaita löytyi yllättävän kattavasti lähes kaikista puolueista.
Kokoomuksen haluttomuus päästää ehdokkaitaan vastaamaan paljasti yllättävän suhtautumisen puoluetasolla.
Kysymys hankkeen hyötyjistä paljasti, että siitä ei ole juuri puhuttu, mutta jos puhuttaisiin, niin se kiinnostaisi ja otettaisiin myös huomioon.
Tämä kysely toivottavasti kannustaa ehdokkaita kriittiseen suhtautumiseen ja asioiden selvittämiseen.
Ehdokkaat pitivät pääsääntöisesti varikon ympäristövaikutuksia erityisen haitallisina.
Vain pieni osa ehdokkaista luottaa haittojen olevan niin vähäisiä kuin mitä hankkeen tiedotuksessa on kerrottu. Vastanneet ehdokkaat eivät myöskään luota varikon riskien hallintaan.
Kukaan ehdokkaista ei myöntänyt nähneensä laskelmaa, jonka perusteella varikon sijoittaminen Kuusijärvelle olisi paras vaihtoehto. Pääosin ehdokkaat katsoivat muiden vaihtoehtojen jääneen selvittämättä.
Lähes kaikki varikkohankkeen valmistelua kommentoineet ehdokkaat katsoivat sen olleen heikosti toteutettua ja tarkoitushakuista.
Varikon kannattajille oli selvää, että varikon suhteen kriittinen kysely ei anna hyvää julkisuutta. Hyvin harva vastaaja puolusti varikkohanketta miltään osin.
Vastaajien joukossa oli varsin vähän nykyisiä kaupunginvaltuutettuja. Tämä korreloi sen kanssa, että hyvin harva valtuutettu on ilmoittautunut Kuusijärven varikon suhteen kriittiseksi.
Kyselyyn vastanneet ehdokkaat ilmoittivat enimmäkseen jo ennestään sitoutuneensa ja jatkossakin sitoutuvansa toimimaan sen mukaisesti kuin vastauksissaan kertoivat. Onko siis olemassa toivoa, että jos varikon suhteen kriittiset ehdokkaat saisivat ääniä, niin kaupungin poliittinen johto muuttaisi varikkohankkeen suuntaa?
Näissä vaaleissa myös Vantaalaisten kannattaisi äänestää!
"Uskon, että rakennustekniikalla vesiongelma saadaan poistettua. mielestäni Sinileväongelma on jo pahempi kesäisin."
Vettä suodattavan ja virtausta tasaavan maaperän toimintaa on erittäin vaikea jäljitellä teknisesti. Sinilevä on enemmän muiden järvien ongelma.
"Uskon, että vaikka kuinka päättäjät lupaavat kaasubusseja, sinne on vielä pitkä matka."
Varikolle ei ole luvattu kaasubusseja. Kaasubussivarikon voisi rakentaa vaikka pohjavesialueelle.
"Puustoa ei olla poistamassa ainakaan alkuperäisen suunnitelman mukaan."
Varikon kohdalta puut poistetaan ja kallio louhitaan. Vain kapeita suojakaistaleita voidaan jättää.
"Melunormeja ei käsittääkseni ylitetä vielä. Varikon etäisyys on sen verran suuri, ettei se yksinään muuta taustamelutasoa merkittävästi, ainakaan normeja ylittäväksi."
Virkistysalueen melunormit ylittyvät nykyisellään. Vaikka varikko itse tuottaa melua lähinnä rajattuina aikoina, sen rakentaminen edistää Lahdenväylän melun leviämistä.
"Mikäli liikennöitäisiin aina liikennöitsijöiden omilta varikoilta eikä lähimmältä varikolta, turhaa ajoa ja päästöjä tulisi paljon enemmän."
Laajan alueen bussien keskittäminen yhdelle varikolle nimenomaan estää käyttämästä lähintä varikkoaluetta.
"Suunnitellulla bussivarikon tontilla on ET-kaavamerkintä ja tontti on yksityisessä omistuksessa. Omistaja maksoi siitä aikanaan kovan hinnan, joten mikäli kaupunki ei hanki tonttia bussivarikolle, sinne tulee nopeasti jotain muuta logistiikkatoimintaa, jonka haitat voivat olla suuremmat."
Kuusijärven kannalta kestämättömät kaavamerkinnät pitää tietenkin voida korjata. Oletetut vaihtoehdot eivät ole hyvä peruste kompromisseille.
Lopuksi vielä hieman taustatietoa varikkoalueesta:
Alueen käyttö perustuu vuoden 1992 yleiskaavan pohjalle, mutta oliko se tuolloin aivan asiallisesti päätetty valinta? Alue oli hankittu viljelijältä maatalousmaana 1990 ja se sai merkittävän arvonnousun 1992 hyväksytyn yleiskaavan myötä. Tällöin ei selvitetty millään tavoin mitä Kuusijärven viereen voisi rakentaa sitä vaarantamatta.
Varikkoalue jakautuu karkeasti kolmeen osaan, joiden omistajat ovat (pohjoisesta etelään):
Kiinteistö Oy Lahdenväylä, perustanut Veikko Laine Oy, tj. Pertti Laine
Lahdenväylän kauppakeskus Oy, perustaneet Helsingin Osuuskauppa ja SOK
Erja-yhtymä Oy
Alueen pohjoisemmat kaksi kolmannesta ostivat 19.10.1990 kuusi yritystä, jotka oli perustettu samana päivänä vuonna 1989. Myyjä oli Gunnar Karlsson ja hinta 4021000 FIM. Näistä eteläisempi puoli myytiin nykyiselle omistajalleen 15.4.1996 hintaan 14000000 FIM ja pohjoisempi puoli (Kuusijärven vieressä) 13.6.2006 hintaan 950000 EUR.
Eteläisen päädyn osti Erja-yhtymä Oy (tuolloin nimellä Rekolan Varastokeskus Oy, omistajina Salonojien perhe) 15.10.1991, osana suurempaa, Lahdenväylän länsipuolelle ulottuvaa tonttia. Myyjä oli Martha Carlsson ja hinta 6600000 FIM. Ko. tontista myytiin Lahdenväylän länsipuoleinen osa NELF Haxlog Oy:lle 26.9.2007 hintaan 9916667 EUR.
Lisätietoja: Tuomo Aro, p. 0400-413 401 tai
Tuomo.Aro@iki.fi
www.kuusijarvi.net
x
x
x
x
x