VANTAAN YLEISKAAVALUONNOS JA KUUSIJÄRVEN BUSSIVARIKKO

1. Kuusijärvi ja Yleiskaava

Vantaan yleiskaavan luonnoksessa 2005 on Kuusijärven läheisyyteen suunniteltu sijoitettavaksi bussivarikko, lumenkaatopaikka ja Itä-Vantaan sähköasema. Yleiskaavan luonnoksesta tekivät muistukset useat yhdistykset ja paikalliset asukkaat, lisäksi vetoomuksen Kuusijärven ulkoilualueen, viheraluiden ja asuinaluiden viihtyvyyden puolesta allekirjoitti lyhyessä ajassa yli 1000 ihmistä. Muistutusten jättämisen jälkeen luvattiin tutkia muitakin vaihtoehtoja kuin Kuusijärven alue. Kuitenkaan muita vaihtoehtoja ei ole tutkittu. Kuusijärven läheisyyteen sijoitettavksi suunniteltu bussivarikkon tontti on voimassa olevassa kaavassa merkinnältään TE-tontti. Voimassa oleva yleiskaava on vuodelta 1992. Sitä ennen koko alue oli maa- ja metsätalousaluetta. Kun vuoden 1992 yleiskaavaa on suunniteltu ei ko. alueesta ole tehty minkäänlaisia ympäristöselvityksiä muutettaessa alueen kaavamerkintä TE-alueeksi. Myös uuden yleiskaavan suunnittelun yhteydessäkään ei ole tehty ympäristöselvityksiä muutettaessa kaavamerkintä TE-alueesta ET-alueeksi.

2. Kuusijärvi ja kehitystarpeet

Kuusijärvi on Vantaan helmi, ainoa kunnollinen järvi, jossa sijaitsee Vantaan Ulkoilualue. Ulkoilualueen on vuokrannut Suomen Latu, joka on määrätietoisesti kehittänyt ulkoilualuetta rakentamalla siitä koko pääkaupunkiseutua palveleva keskus. Suomen Latu markkinoi Vantaan Ulkoilualuetta esimerkillisenä ulkoilualueena. Avantouimarit ja lapsiperheet ovat erityisesti mieltyneet ulkoilualueen vakio käytäjiksi. Vuotuiseksi kävijämääräksi on arvioitu n. 300 000 henkilöä. Parkkipaikka ja putteellinen kevyenliikenteen verkko rajoittaa ulkoilualueen käyttöä. Varsinkin kesäisin Vanhan Lahdentien varteen on molemmin puolin pysäköity usean kilometrin matkalle henkilöautoja. Lapsiperheet tulevat koko päivän kestävälle retkelle mielellään omilla autoilla, jotta saavat tarvitsemassa varusteet kuljetettua Kuusijärvelle. Myös Kuusijärven syrjäisen sijainnin takia sinne ei pääse kovinkaan hyvin julkisella liikenteellä.

Lahden moottoritien ja Vanhan Lahdentien välinen alue on toiminut suojavyöhykkeenä Kuusijärven Ulkoilualueen suuntaan. Moottoritien päivittäinen ajoneuvomäärä on 54 000 kpl:tta ja Vanhan Lahdentien ajoneuvomäärä on 8 500 kpl:tta. Suojavyöhyke on suojannut Kuusijärveä moottoritien melulta ja liikenteen saasteilta, pakokaasut, hiukkaset ym. Teiden välinen etäisyys on maksimissaan n. 130m ja minimissään n. 70m.

TE-tontti ulottuu Koivukylänväylältä lähes Kuusijärven länsipään kohdalle. Esitettyjen suunnitelmien mukaan bussivarikolta Kuusijärven rantaan on matkaa suoraan mitattuna 240m tai 370m. Suunnitelman mukaan puusto moottoritien ja Lahdentien välistä pitää poistaa. Kuusijärven ja varikon väliin on suunniteltu suojaksi maavallia, joka toimisi vain näkösuojana. Moottoritieltä tuleva melu ja liikenteen päästöt leviävät ilman suojavyöhykettä bussivarikon kautta Kuusijärvelle. Bussivarikon alue on tarkoitus louhia poteroksi, alemmaksi kuin moottoritie. Moottoritien varteen ei ole suunniteltu melu- tai muita suojaesteitä.

Suunniteltu varikko sijaitsee Kuusijärven valuma-alueella ja sieltä on tarkoitus johtaa vedet niiden pilaantumisen myötä vastakkaiseen suuntaan Kuusijärvestä. Tämä aiheuttaa erittäin suuren riskin Kuusijärven veden virtaaman riittävyydelle ja veden laadulle. Koko Kuusijärven ekologinen tasapaino on tämän myötä vaarassa ja sitä kautta koko virkistysalueen käyttö ja tulevaisuus on uhattu.

Kuusijärven vesialueen omistussuhteet pitää huomioida, Hanaböle Rekolan yhteisalue omistaa vesialueesta 85%.

4. Hajautettu vaihtoehto paras?

Kuusijärvi sijaitsee Vantaan ja YTV:n itäisellä reunalla Sipoon länsirajalla. Vantaan sisällä voimakkainta kasvu on Keski-Vantaalla. YTV laajenee pohjoiseen ensin Keravalle ja sitten länteen Kirkkonummelle, Lohjalle, Nurmijärvelle ja Tuusulaan. Joten Kuusijärveä ei voida pitää keskeisenä sijoituspaikkana tämänkään pohjalta. YTV:n selvityksen mukaan Vantaalla tarvitaan kolme bussivarikoa, yksi lännessä, yksi Keski-Vantaalla ja yksi Itä-Vantaalla (Pääkaupungin linja-autovarikot B2005:9). Keski-Vantaalla toimii tällä hetkellä bussivarikko, jonka kapasiteetti on 70 bussia. Sitä voidaan laajentaa helposti, asukasyhdistykset eivät vastusta sen laajentamista. Myös tulevan Marja-Vantaan tarve tulisi huomioida.

Kuusijärven bussivarikolle ei pääse julkisella liikenteellä, liikennöitsijöiden tulee järjestää henkilöstölle työmatkakuljetus. Lisäksi tarvitaan suuri henkilöstöparkkipaikka. Keravan liittyminen YTV:n tulee vähentämään bussiliikennettä Keravalta Helsingin suuntaan. Nämä kaikki tekijät nostavat kustannuksia ja sen takia ne pitää huomioida.

Pro Kuusijärvi on ehdottanut että Kuusijärven bussivarikko hajautetaan kahteen tai useampaan pienempään varikkoon lähelle tarvetta. Esimerkiksi Keski-Vantaalle nykyiseen paikkaan laajennetaan varikko n. 100:lle bussille. Itä-Vantaalle Långmossenbergeniin n. 100:lle bussille varikko. Näitä vaihtoehtoja eivät Vantaan asukasyhdistykset vastusta.

Ehdotamme myös, että Vantaalle luotaisiin bussivarikkostrategia. Tutkittaisiin onko pienien varikoiden strategia mahdollisesti tehokkaampi kuin kolmen suuremman. Seuraavat tarpeet tulisi selvittää: tulevaisuuden tarpeet, kilpailuttamisen vaikutukset, kilpailukyky, YTV laajeneminen, liikennöitsijöiden tarpeet. Ja laatia suunnitelma mitä tehdään vanhoille varikoille sen jälkeen, kun ne jäävät pois käytöstä. Ehdotamme elinkaariajattelun soveltamista varikoille.

Kaikkilla nykyisillä toimivilla varikoilla on erilaisia muutoksia käynissä ja esim. Hakunilan varikolta operoi muutama bussi, suurin osa busseista on siirretty Vartiokylän varikolle liikennöitsijöiden toimesta.

Yhtenä painavana perusteena sijoittaa varikko Kuusijärvelle on esitetty bussien siirtokustannukset varikolta päätepysäkeille. Kuitenkin laskettuna Keski- ja Itä-Vantaan bussiliikenteestä Tikkurilan päätepysäkit edustavat 42% määrää ja lentokentän päätepysäkit 21% määrää. Vaikka Kuusijärvi keskipisteenä piirretyn 5km säteen sisälle jää kappalemääräisesti monta bussien päätepysäkkiä, niin ne eivät edusta merkittävää bussimäärää, niiltä operoi pieni määrä busseja.

6. Kilpailulainsäädäntö

Varikoiden yleinen tilanne kilpailuttamisen seurauksena aiheuttaa jatkuvia muutoksia varikoille. Liikennöisijät päättävät millaisella kalustolla liikennöivät ja miltä varikolta. Vantaa tai YTV ei voi vaatia liikennöitsijöiltä, että ne käyttävät tiettyä varikkoa. Myös varikoiden jakaminen usean liikennöitsijän kanssa tuo lisää vaatimuksia varikolle. Niiden pitää olla joustavia tulevaisuuden tarpeille, niiden pitää regoida nopeasti vaihtuviin tarpeisiin, laajentumisiin tai supistuksiin. Kuusijärven bussivarikkoa ei voida laajentaa eikä se voi reagoida tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuuden uhkakuva voi olla, että jättivarikon käyttö jää vähäiseksi ja se joudutaan muuttamaan muuhun käyttöön. Tästä löytyy useita esimerkkejä YTV:n alueelta.